keskiviikko 30. syyskuuta 2015

Lohikäärme ja revontulet

Luentosukkaa pukkaa!

Viime talvena ollessani lankakaupassa töissä, sain työpaikalta joululahjaksi valita yhden lankakerän. Valitsin Noro - Indian sock yarn - nimisen kerän, jonka vyötteen sittemmin olen heittänyt roskikseen. Muistelisin kuitenkin langan materiaalina olleen joko 100% puuvilla tai jokin puuvilla-sekoitelanka. Materiaalista riippumatta lankakerä on ainakin melkoisen riittoisa! Näiden sukkaparien lisäksi siitä on vielä valmistumassa ranteenlämmittimet (joskin melko lyhytvartiset).

En ollut koskaan aikaisemmin vielä tehnyt piirakkasukkia, joten se oli ensimmäinen ideani, kun pyörittelin lankakerää käsissäni. Alku oli melko haasteellista langan joustamattomuuden ja heikkouden vuoksi: aluksi yritin tehdä pienimmillä puikoilla joita kotoani löysin - jotka siis sattuivat olemaan metalliset. Koska pehmeä puuvilla liukui metallin päällä kuin lumipallo märässä liukumäessä, kävin melko pian ostamassa uudet puikot samasta koosta - tällä kertaa puiset. Jo alkoi neulominen maittamaan! Lanka ei enää katkeillut ollenkaan ja pääsin hyvään tahtiin puikkojen varressa. Melko pian ristin kyseisen sukkaparin "Lohikäärmesukiksi" piirakan muodostaman selkärankamaisen kuvion ja langan värityksen takia.



 
 
 
Lohikäärmesukkien "selkäranka" pienine piikkeineen.

 
 
Väritys toi tarujen mahtavimman olennon mieleeni kirjavine, tummine sävyineen.
 
 
Kun lankakerää jäi vielä niin muhkea kasa, että siitä selvästi riittäisi ainakin nilkkasukkiin, laitoin piirakkasukkien tiputtua puikoilta uutta silmukkaa jonoon ja pian tikkasinkin jo toista paria. Nämä nimesin tummasta kirkkaisiin sävyihin liukuvan värityksen mukaisesti revontulisukiksi.
 

 
 
Näihin tein pientä pitsikoristetta - idean ja inspiraation sain Facebookin villasukkaryhmästä. Nilkkasukille tyypilliseen tapaan nämä olivat jo silmukoiden luomisen jälkeen melkein valmiit, ja nyt pitääkin miettiä luennoille taas jotakin uutta, aviotoimintaa ja keskittymistä vaatimatonta pientä puuhaa.
Itse olen sukkiin aika tyytyväinen. Valitettavasti puuvillalanka tunnetusti on kesäsukkiin sopivampi, joten nämä parit taitavat mennä kaapin pohjalle odottamaan ensi kesän kuumia kelejä.
 
-Minsku



torstai 24. syyskuuta 2015

Synttärisukat

Nyt tuleekin sukkaa sukan perään! (Seuraava päivitys tulee olemaan myös sukka-aiheinen.)

Pari viikkoa sitten hyvä ystäväni täytti vuosia, ja kaveriporukalla päätimme järjestää hänelle yllätyssynttärit. Tietysti perinteiseen tapaan päätin tehdä villasukat lahjaksi, joten kysyin muilta ystäviltä, mikä on synttärisankarin kengännumero, ja suttasin viikolla hänelle villasukat. Niistä tuli yllättävänkin ilmaisulliset sukat, ja "hippiystävälleni" varsin sopivat kasvivärjättyine villoineen.

Ylin "raita" (vaaleanharmaa) kuvastaa tasaisen pilvistä taivasta, seuraava raita taas metsää ja metsän puita, ja sitten tuleekin ne kaksi kummallista raitaa, joita on vaikeampi ymmärtää muun sukan ollessa niin kuvaava. Hain ideaa ja inspiraatiota hevosen harjasta (vaalea harja, oranssi karvapeite), sillä ystäväni harrastaa hevosia. Enemmän siitä tulee ehkä mieleen pelto tai metsäpalo... onneksi harmaa aita vihreällä pohjalla antaa viittausta hevosista ja maatilasta.




-Minsku

maanantai 21. syyskuuta 2015

Sadesuojan pussukka

Ystäväni pyysi jokin aika sitten jonkinnäköistä pussukkaa tai "taskua" vaunujen sadesuojalle. Muistan, miten siihen aikaan Pinterestissä olin ihastellut kaikennäköisiä virkattuja töitä ja ensimmäisenä tulikin mieleen virkattu pussukka. Päätin kokeilla hermojeni kestävyyttä ja otin nk. kalastajanlankaa, josta lähdin virkkaamaan ympyrän muotoista pohjaa ja kun se tuntui sopivalta, siirryin sitten pussin reunojen virkkaamiseen. Koska pelkän tasaisen pinnan tekeminen tuntui tylsältä ajatukselta, tein väliin pari kerrosta "verkkoa". Ylös tein vielä yhden kerroksen samanlaista reikää vieri viereen, jotta sain nyörit fiksusti ja helposti paikoilleen.
Olen huomannut, että tällaisia hitaamminkin valmistuvia töitä saa kivasti valmiiksi, kun niitä tekee sekä luennoilla että kotona - mahdollisuuksien rajoissa tietysti. Tällä hetkellä kotona tehtävä pitkäaikainen projektini on niin työläs kuljettaa (ja neuloa) etten viitsi sitä kouluun ottaa. Mutta se tuo vain kivaa vaihtelua siihen, mitä on milloinkin tekeillä sormien välissä - kun ei luennoillakaan osaa olla jos ei jotain tikuta menemään!



-Minsku